Viime vuonna ilmestynyt The Secret of Happy Ever After oli allekirjoittaneelle ensikosketus Lucy Dillonin teoksiin. Olin jo moneen kertaan kirjakaupan hyllyillä käännellyt Paritanssia-teosta käsissäni, mutta jostain syystä sen ostaminen aina vain jäi ja jäi. The Secret of Happy Ever After eksyi hyllyyni alunperin tasan tarkkaan nimen ja söpöäkin söpömmän perusteella, enkä odottanut kirjalta sen kummempaa kuin aivot narikkaan -lukemista kesäksi. Toisin kuitenkin kävi. Perfektionistisia luonteenpiirteitä omaava Michelle muistutti jollain tapaa omasta itsestäni ja elämästäni, ja kirjakauppaa pyörittävän Annan kanssa saatoin eksyä tuntikausiksi kirjojen herättämään haavemaailmaan. Tätä lukiessa mieleen palasivat myös omat lapsuuden suosikkikirjat. The Secret of Happy Ever After on kirja kaikille kirjoja rakastaville. Siinä kirjat ovat osa päähenkilöiden jokapäiväistä elämää. Vaikka onnellisia loppuja ei aina olekaan, on ihana päästä mukaan siihen taianomaiseen maailmaan, jossa rakkaus, salaiset puutarhat ja jättipersikat ovat arkipäivää. Ja usko siihen omaankin onnelliseen loppuun kasvaa taas. Falling in love is only the start of the story... Alkuteos: The Secret of Happy Ever After Kirjailija: Lucy Dillon Julkaisuvuosi: 2011 Kustantaja: Hodder & Stoughton Ltd Sivumäärä: 493
Himoshoppaaja-kirjoista tunnetuksi tulleen Sophie Kinsellan viimeisin romaani Twenties Girl (suom. Kevytkenkäinen kummitus) on chicklit-kirjallisuutta parhaimmillaan! Olen aina pitänyt Kinsellan kirjoitustyylistä ja ahminkin teokset yleensä heti ilmestymisensä jälkeen. Ostan Kinsellan romaanit aina englanninkielisinä versioina kolmesta syystä:
1) Olen pitänyt alkuperäisversioista enemmän, suomennokset ovat välillä lähes pilanneet Himoshoppaaja-kirjat
2) Hinta on huomattavasti alhaisempi englanninkielisenä (ja ulkonäkö on kauniimpi) ja tärkeimpänä
3) Kirjojen ilmestyminen suomeksi kestää yleensä niin kauan, etten todellakaan jaksa odottaa. Otetaan esimerkiksi Can you keep a secret? –romaani, joka ilmestyi alkuperäiskielellä vuonna 2003 ja suomennettuna nimellä Salaisuuksia ilmassa vasta vuonna 2008. Odotapa siinä sitten 5 vuotta kirjan suomennosta… Onneksi englanniksi lukeminen ei ole yhtään sen hankalampaa kuin suomeksikaan. Yleensä käyn ostamassa kirjat heti ilmestymispäivänään englanninkielisenä.
Mutta asiaan… Jostain syystä en tätä viimeisintä teosta ehtinyt aiemmin lukemaan, vaikka se hyllyssä onkin ollut odottamassa viime heinäkuusta lähtien ja suomennoskin on jo ehtinyt ilmestyä. Nyt kuitenkin tartuin kirjaan, enkä onneksi joutunut pettymään.
Kirjan ”twenties girl” on päähenkilö Laran 105-vuotiaana kuollut isotäti Sadie, joka palaa manan majoilta kummittelemaan Laran elämään. Kummitus ei kuitenkaan ole vanha täti, vaan parikymppinen nuori neito, jonka mielen täyttävät 1920-luvun jutut. Sadie ei voi levätä ennen kuin löytää tärkeän kaulakorunsa, ja hän patistaakin Laraa etsimään korua. Monet kommellukset täyttävät tätä kirjaa, kun Lara kulkee Lontoon katuja puhuen ”itsekseen”, Sadie saa ihmiset tekemään tahtonsa mukaan huutamalla näille ja koko suku pitää Laraa puolihulluna. Kun mukaan heitetään haahuileva ex-poikaystävä, Sadien tuore ihastuksen kohde, Charlestonia ja 20-luvun drinkkejä sekä maailmanlaajuinen taidemysteeri, on tämä ihana lukukokemus valmis. Twenties Girliä lukiessani nauroin ääneen ja nautin Kinsellan mielikuvituksen antimista. Tätä lisää!
Lisää Kinsellaa saadaan luettavaksi syyskuussa, kun Himoshoppaaja-sarjanseuraava osa, Mini Shopaholic, saadaan kirjakauppoihin. Can’t wait!
